Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Uhrautuminen ja myötätunto


Hyvää pääsiäistä! 


Mitä ajatuksia sinulle herää näin pääsiäisen aikaan? Ajatuksia ajasta, perheestä, luonnosta tai heräsikö sinulle joitakin tunteita?

Oletko milloin uhrautunut toisen puolesta? Uhrautuminen nousi ajatuksiini miettiessäni pitkäperjantain päivää ja sen sanomaa Jeesuksen ristiinnaulitsemista. En sinällään haluaisi sanoa olevani uskovainen mihinkään kirjoitettuun vaan pikemminkin mietin eleitä ja tiettyjä symboleita, mitä kussakin tarinassa on sisällään. Kun tänään mietin mitä tunteita ristiinnaulitulla Jeesuksella olisi ollut ihmisiä kohtaan, huomaan, että myös me voimme tuntea samaa myötätuntoa ja rakkautta toisia ihmisiä kohtaan.  


Mieti vaikka hetki miltä tuntuisi nähdä Jeesuksen silmin: "On kaunis päivä tai ilta. Tunnet suunnattomasti rakkautta ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Näet heidän kauniit puolensa silloinkin ku he eivät sitä itse näe. Ymmärrät myös niitä keillä on vihaa ja katkeruutta sinua ja muita kohtaan. Hymyilet sydämessäsi ja tiedät että he tekisivät asioita kauniimmin ja rakastavammin jos vain voisivat. Luotat että joskus he tulevat huomaamaan, oppimaan ja kehittymään ja jos eivät, niin rakastat heitä silti."

Pystytkö tuntemaan niin suurta rakkautta muita kohtaan kuin mitä Jeesus tunsi? Mikäli et, niin voisit vilkaista peiliin. Monesti unohdamme rakastaa ehdoitta ja osoittaa myötätuntoa itsellemme. Jeesus varmasti rakasti itseään, koska pystyi hyväksymään kaiken ympärillä tapahtuvan -muitakin versioita on raamatun lisäksi, mutta mennään nyt tällä. Voit miettiä kylpeväsi vaaleanpunaisessa/vihertävässä valossa, kultaisessa sähdehtivässä valossa tai valkoisessa timantein loistavassa valossa. Tiedät sen riittävän että kylvet siinä itseäsi varten.

Uhraudutko toisinaan useamminkin? Usein mietin että minun tulisi auttaa muitakin huomamaan heidän oma rakkautensa ja saada heidät toimimaan myötätuntoisemmin itseä ja toisia kohtaan. Toisinaan olen lannistunut suunnattomasti kun olen epäonnistunut siinä. Samalla kuitenkin olen huomannut, että yrittäessäni saada toisia huomaamaan hyviä asioita, teen sen jollain tapaa omani kustannuksella. Koitan saada muita toimimaan siten, miten näen maailmalle parhaaksi omilla silmilläni. Kuitenkaan emme voi tietää toisten oppiläksyistä tai karmasta. Emme voi tietää mikä on toisen tarkoitus tälle maailmalle. Voimme vain vastata omista ajatuksistamme, tunteistamme ja teoistamme.

Voit miettiä kanssani: "Minä olen valo itselleni. Minä valaisen oman elämäni. Minä loistan itseäni varten." Koska niin me kaikki olemme oman elämämme majakoita. Ja kun loistamme ympärillemme omaa valoa, voimme joskus tunnistaa toisen majakan. Niistä kumpikin tekee tärkeää työtä kun he loistavat itse itselleen. <3
Ihanaa pääsiäisen aikaa <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti