Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

Maailma ei ole enää entisensä, kun sen kauneus koskettaa sielua.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Rakkaus on (sukupuoli)rajaton


Tällä viikolla on vietetty seksuaali- ja sukupuolivähemmistön teemaviikkoa, joka on huipentunut tänään vietettyyn Helsinki Pride 2015 tapahtumaan. Lisätietoa: http://www.helsinkipride.fi/. Mikä olisi ihanempi päivä tai viikko kirjoittaa ajatuksia tästä aiheesta, joka on ollut tapetilla ympäri maailmaa. Mielestäni on hurjaa ajatella, että n. 1900-vuonna homoseksuaaliset teot kriminalisoitiin Suomen lakiin, ja kyseinen laki poistettiin vasta n. 1970-vuonna. Maailma on ollut täynnä arvostelua, jolla on pyritty rajaamaan ihmisen arvoa tärkeän ja hyvin merkityksellisen ominaisuuden vuoksi. Yhdysvalloissa on ollut tiukat erottelut mustille ja vakoisille. Ei ole kovinkaan useita vuosikymmeniä siitä kun oli vielä kiellettyä ja laitonta naida syntyperältään erin värinen ihminen. Puhumattakaan ihmisten orjuuttamisesta. 

Toisten lyttäämisellä ja toisten korkeammalle jalustalle nostamisella on aina ollut takana vallanhimo. "Jos noudatat ohjeita/mme tulet hyväksytyksi." Hallitseminen on niille ihmisille, jotka pelkäävät. Ne jotka uskaltavat kuunnella sydäntään ja tuntea sen rakkaus huomaavat, että toisen rakkaus ei ole itseltä pois. Saathan sinäkin rakastaa ketä haluat? Mielestäni on ihan hölmö ajatus, etten saisi valita ketä rakastan; mennä naimisiin tummaihoisen tai naisen kanssa, jos sydämeni niin sanoo. Luuletko sielullasi olevan sukupuolta tai tiettyä rotua? 

Kirkkohäät. Hmm. Pienenä haaveilin kirkkohäistä. Olen kirjoittanut runonkin siitä ja saanut ihanan, kauniin, mielikuvan kirkkohäistä. Kuitenkin se mitä kirkko edustaa, on paljon suppeampi osa siitä kaikesta, mitä minä edustan. Kysynkin itseltäni; haluanko luvata iänkaikkisen rakkauden, rakastaa ylä- ja alamäissä ja olla uskollinen sellaisen edessä, joka ei edusta suurta osaa sitä, mitä minä edustan ja minkä koen rakkaaksi ja tärkeäksi. Millainen lupaus, joka vannotaan käsi raamatulla ja jonka sisältöä en täysin tiedä - voiko sellainen olla kantava lupaus? Entä jos en usko Taivaan Isään, joka tuomitsee eläviä ja kuolleita vaan Jumalaan, joka on pelkkää rakkautta jokaiselle? Entä jos puhun henkien; luonnonhenkien, enkelien, avaruuden sielujen.. kanssa, olenko silloin epäuskovainen? Liiton sinetöinnin (jos sellaista haluaa) tulisi tapahtua juuri sillä tavalla, jonka kokee tärkeäksi - se on ensimmäinen lupaus, joka aviopuolisoina toisilleen tehdään. En siis tiedä haluanko enää kirkkohäitä, koska uskoa voin missä tahansa ja saada uskolleni vastakaikua.

Jokaisen sielu on kaunis. Kaikissa meissä on palanen jumalallista rakkautta, joka on asuu sydämessä. Toivoisin ihmisten olevan suvaitsevia muita kohtaan ja antaa kaikille vapaus rakastaa ketä haluaa rakastaa! Anna rakkauden siemen kasvaa sinussa isommaksi. Huomaat kuinka rakastamalla muiden rohkeutta kuunnella sydäntään, kasvatat samalla omaa rakkauttasi loistamaan puhtaammin ja kirkkaammin.

Keitä sinä rakastat? Älä unohda mainita itseäsi. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti